---9:09---

Ärsyttää herätä 4-6 tuntia aiemmin kuin yleensä. En todellakaan ole tottunut tällaiseen. Mutta mutta, 56 kiloa taas. Miten IHMEESSÄ? Onkohan vaaka mennyt rikki? Mahaan tosin koskee sen kauhean syöpöttelyn jälkeen.
Jaksaisikohan sitä mennä ulos?
Niin, ja vaihdoin nimen. Koska joo, se edellinen oli aika klisee. :D


---12:35---

Ostin sellaisen kesäisen valkoisen hameen. Sitten, tietenkin, tulin raahatuksi ihmisiä pullollaan olevaan ruokakauppaan äidin mukana. Ensin hermostuin ja sitten ahdistuin, kun ihmiset tönivät ja olivat liian lähellä. Luulen että tuo ahdistuminen laukaisi perin tutun reaktion: kasasin mässyruokia kärryyn, aivojen laihdutus-osa kääntyen hiljaisemmalle pikkuhiljaa.

"Hmm, sipsejä."
EI! Ei sipsejä!
"Niin...mutta ainahan mä voisin vaan aloittaa huomenna uudestaan!"
EI EI! Lopeta! Poistu paikalta!
"Ei kai yks sipsipussi nyt mitään haittaa?"
Eiiiiiiiiiiiiiiiii!
"Hmm, ja jos mä ne sipsit otan, niin ois kiva syödä keksejä kans."
Lopeta heti nyt! LOPETA! Etkö sä halua laihtua?!
"Ja jos mä noi otin niin jotain karkkeja kans..."
NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO!
"Katos, jäätelöä! Nam!"

Joten täälläpä istun, "herkkujani" mutustellen. Puolihuomaamattani mietin, että voinhan oksentaa. EI PERKELE. Ei olisi IKINÄ pitänyt oksentaa! IKINÄ! Siitä jää päähän se idea, että voi ahmia, koska sitten pystyy oksentamaan. Ja se ei näköjään lähde pois helposti.